Erno Soihtu, 02/01/2019
Jos nyt jotain olen oppinut työskennellessäni suomalaiskehittäjien kanssa, niin ainakin sen, että he usein ovat todella vaatimattomia. Nämä ihmiset ovat alansa ammattilaisia ja tietävät yhtä sun toista, silti joskus he saattavat käyttäytyä kuin eivät olisi kirjoittaneet ensimmäistäkään riviä koodia.
Niin tosiaan: terve. Allekirjoittanut on miltein ainutlaatuinen ihminen täällä Punoksella, sillä en itse ole kehittäjä. Uljas tittelini on “markkinointikoordinaattori”. Nimi on Erno, kiva tutustua!
Tittelit tosin voivat olla aika harhaanjohtavia: vaikka autan yrityksen markkinoinnissa, niin kyllä varsinaiset markkinoijat ovat meidän kehittäjämme. Tämä siksikin, että heidän työnsä on todella ihmisläheistä.
Aiemmin mainittu vaatimattomuus voidaan osittain selittää huijarisyndroomalla. Se tarkoittaa, että henkilö ajattelee huijanneensa tiensä läpi koulutusten ja projektien, vaikka ei oikeasti tiedä mitään siitä, mitä hän tekee. Siitä ilmiön nimikin. Kuulostaako tutulta?
Punoksella onkin huomattu painottaa asiakkaidemme liiketoiminnallisen puolen ymmärtämistä heti ensimmäisestä rekrytointikeskustelusta lähtien. Koska kehittäjämme ovat usein “framilla” asiakasprojekteissamme, on tärkeää, että olemme kaikki samalla sivulla asiakkaiden tarpeisiin vastaamisesta. Koodaaminen on vain työkalu osana tavoitteiden saavuttamista.
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi, että asiakasprojektin alussa kehittäjämme ensin keskustelevat ja myös haastavat asiakkaan ideaa liiketoiminnan parantamisesta. Toimimme näin, koska teknologiset ongelmat ratkeavat aina; todellinen haaste on ratkaista asiakkaan liiketoiminnallinen ongelma.
Käsitelläkseni kuitenkin ongelmaa liiallisesta vaatimattomuudesta kehittäjäyhteisön sisällä yleisesti, tein Punos Talk-esityksen ammattimaisuudesta. Pähkinänkuoressa se oli markkinointia markkinoinnista, siksipä kutsuinkin sitä metaesitykseksi.
Miten sitten annetaan ammattitaidon loistaa? Mielestäni tässä omat tunteet ovat keskeisessä roolissa. Toivoisin, että tästä olisi puhuttu jo ala-asteella, niin tärkeitä tällaiset taidot ovat. Ei pelkästään markkinoimiselle, vaan omalle hyvinvoinnille ylipäätään. Kaiken kaikkiaan tulisi ymmärtää itseään fyysisenä olentona. Se voi kuulostaa hämmentävältä nyt, joten täytyy kertoa lisää.
Kaikki ovat varmaan olleet esityksessä, jossa esiintyjä puhuu asiansa todella nopeasti, ikään kuin hänellä olisi kiire päästä loppuun mahdollisimman pian. Luultavasti tämä on aiheutunut adrenaliinista hänen kehossaan, joka puolestaan selittyy hermostuneisuudella. Tämä on yksi monista esimerkeistä, joissa keho reagoi tunteisiin. Totta kai tämä on vain pintaraapaisu laajasta asiakokonaisuudesta. Silti on tärkeää edes aloittaa keskustelu aiheesta.
Valitettavasti puhumattomuus omista tunteista kuuluu suomalaiseen kulttuuriin. Yleensä tämä pitää varsinkin paikkansa miehillä, joita useimmat kehittäjät tällä hetkellä ovat. Kuitenkin itsevarmuutta ei ole piilottaa sitä, millainen on – päinvastoin. Markkinointi tarkoittaa minulle itsensä ilmaisemista. Ammattilainen voi myöntää myös itselleen olevansa hermostunut. Hän voi kertoa asiakkaalle, että ei tiedä vastausta kysymykseen, mutta kysyy kollegoiltaan ja palaa asiaan mahdollisimman pian. Uskon vakaasti, että todellinen luottamus omaan itseensä ja ammattimaisuus pohjautuu itsensä hyväksymiseen olentona, jolla on suuri skaala erilaisia tunteita, ajatuksia ja myös heikkouksia.